Tehohäviö kiihdytettäessä tietyllä kierrosalueella?

[VerdeP]

Kiitokset: en siis ostakaan löpön sekaan laitettavaa lisämömmöä.Ja kyllä ne kaasarit on irti otettava ja huollettava kuten sanoit.(ja minä kun oon niin ripeä liikkeissäni ni viimeistään ens talvena!).Harmittaa tosiaan kun on niin mitätön vaiva - mutta ne kun tuppaavat kertaantumaan ja jossain vaiheessa voikin olla isompi vika.
Pumpun polttoainemäärän mittauksen aikoinaan tein juuri kuvaamallasi tavalla ja pumppasi riittävästi.

Katsoin tänään tulpat,letkut yms ja vaihdon "suodattimen" ali-ilmaletkuun : olen käyttänyt siellä jo useamman vuoden haperoituneen vaahtomuovisuodattimen tilalla määrämittaan leikattua ohutta vaatekangaspalaa.Niin ja osasin jopa irroittaa toisen ali-ilmasuodattimen letkuista ni ilmanputsarin irroitus helpponi!Jotain kosteutta ilmanputsarin kotelossa sisäpuolella siinä kohtaa,mihin liittyy yksi letku alapäähän?Vaijerit ja tulpat ok.Kun ryyppy pois päältä voi ryypyn vaijerin kiinnityskohtaa kaasarissa liikuttaa käsin hiukkasen "sisäänpäin" mutta palutuu aina takas - lienee normaali "klappi"?

Pyörä käynnistyi ja toimii hyvin ilman kuormaa - tehohäviö ilmenee vain kuorma päällä.Tällä viikolla ajelulle...

[Pannukakku]

CV-kaasuttimessa kuski kääntää kaasuläppää, jonka edessä on alipaineohjattu luisti. Luisti on pysyvästi hiukan auki, noin kolmanneksen-neljänneksen, ja tyhjäkäyntipiiri syöttää konetta kun hengityskapasiteettia tarvitaan korkeintaan se kolmannes viiva neljännes. Kun kaasua käännetään enemmän niin luisti alkaa avautua ja luistin mukana nouseva neula tuo pääpiirin mukaan kaasuttimen toimintaan. Eli siis tyhjäkäyntipiiri syöttää ja sekoittaa ainetta koko ajan, pääpiiri aina tarvittaessa.

Luisti nousee kurkun alipaineella. ST:n kaasuttimien luisteissa on pohjassa reikä josta kurkun alipaine "pääsee" putkimaisen luistin sisään ja taakse. Luisti on tiivistetty kalvolla kaasuttimen runkoon ja tämä rakenne löytyy kaasuttimessa ylimpänä olevan "kellon" alta. Joten siis kalvon yläpuolella on alipaine joka vetää luistia auki vasten luistin jousta.

Näin kaasutin säätää itse omaa aukeamistaan tarpeen mukaan ja on mahdollista toteuttaa moottori, joka käy nätisti tyhjäkäyntiä tuhannen kierroksen tuntumassa mutta vetää nikottelematta yli kymmenen tuhannen pyörintänopeuksiin. Ja tarjoaa sekä käyttökelpoista vääntöä alakierroksilla että yli sadan hevosvoiman tehoreservit ylärekisteriin. Tämä ei onnistu pappatuntsien amaleillla vaikka suurentaisi niitä kuinka.

Englanninkielinen nimitys Continuous Velocity, "jatkuva (seoksen virtaus)nopeus", on kuvaavampi kuin suomen kielen "muuttuvakurkkuinen". Yksinkertaisempi kaasutin menettää kurkkunsa virtausnopeuden kun kaasun kääntää auki.

No niin, asiaan: Luistin kalvon toisella puolella on oltava siis korkeampi paine kuin luistin yläpuolella. Tämä on toteutettu normaalilla ilmanpaineella. Ali-ilmansuodattimesta lähtee letkut kummallekin puolelle ja ne liittyvät T-kappaleisiin kaasuttimien välissä. Näistä T-liitoksista normaali-ilmanpaine pääsee kalvojen alle nostamaan luisteja ylöspäin kun seosta tarvitaan lisää.

Luistit liikkuvat tuskin milliäkään jos pyörää kaasuttelee ilman kuormaa, tyhjäkäyntipiiri vastaa nimestään huolimatta alakierroksista ja moottori pyörii punarajaan saakka ilman kuormaa pelkän tyhjäkäyntipiirin tuotolla. Luistit toimivat nimen omaan kaasuttimen kurkun alipaineen mukaan, ei kaasun asennon eikä esimerkiksi moottorin pyörintänopeuden mukaan.

Kun avaat kaasun kuorma päällä niin luistit tulevat mukaan. Mutta jos ali-ilmansuodatin ei ole riittävän herkkä niin luistit nousevat sitten kun niiden alla on riittävästi ilmaa. Tämä on toki hyvin teoreettista ajattelua, mutta oletko aivan varma, että se kangaspala hengittää riittävästi?

[VerdeP]

Todella hienoa tekstia!Oon lueskellu manuaalia mutta ei sieltä oo mulle selvinnyt,että miten ne kaasarit skulaa - nyt tiedän paremmin!

Kangaspalani:tästä menee ainakin puhallusilma todella helposti - ja samanlainen ollut varmaan ekasta kesästä lähtien-lienee kai jostain lakanasta.Mutta pitänee siihenkin hommata oikea suodatin.

Kyselin jossain et kuinka muilla kaasareiden sykronointi pysyy - ilmeisesti paremmin kuin mulla kun joka kerta joudun säätämään,vaikka olisi joku 2tkm vaan takana.Sekin puoltaa tuota kaasariremppaa,koska jotainhan siellä on pielessä.

[Pannukakku]

Toki polttoainejärjestelmässä on sata ja yksi seikkaa mitkä voivat aiheuttaa häiriöitä, ali-ilmansuodatin on vain yksi tekijä.

Se kosteus ilmanpuhdistinkotelossa huohotusletkun ympärillä on aika oletettavaa, huohotusletku menee kampikammioon ja sieltä tulee mäntien ohi vuotanutta pakokaasua ja seosta sekä öljystä haihtunutta kosteutta.

Olen kai linkittänyt tänne tämän jenkkifoorumin linkin ennenkin, http://www.st-riders.net/index.php?topic=10249.0, mutta tuossa on todella viitseliäästi tehty ohje ST:n kaasuttimien hoitoon. Euroversioissa ei ole tuossa läpikäytyä PAIR-systeemiä ja suuttimet ovat valmiiksi asiallisen kokoiset, se helpottaa meidän elämäämme.

En muista, että tuleeko tuossa ohjeessa esiin paineilman käyttö. Kuitenkin on hyvä suihkuttaa joka kanavaan puhdistusainetta, antaa aineen vaikuttaa tovi ja sitten puhaltaa kanavat läpi paineilmalla. Kaikilla mahdollisilla asetuksilla, ryyppy päällä ja pois, seosruuvi paikallaan ja ilman jne.  Ja ruiskuttaa viitseliäästi koko purkki, kiertää samoja kanavia uudelleen ja uudellen. Samalla huomaa hyvin jos on vaikka pikkuhaavoja käsissä, etenkin jos ei käytä käsineitä. Terapeuttista hommaa...

Se alkuperäinen ali-ilmansuodatin löytyy varmaan neljänä osana kaasuttimien alipainekelloista mikäli se on hapertunut järjestelmään.

Hyviä noista tulee kunhan ei sekoita pääosia keskenään eli esimerkiksi laita kaasuttimen #1 luistia kaasuttimeen #2.

Jos en ole raaskinut ostaa Hondan omia tiivisteitä (40-60 € per kaasutin) niin olen käyttänyt Storm-Motorin myymiä Tourmaxin sarjoja. Ne ovat toimineet hyvin. Myös esim. Keyster valmistaa täydellisiä sarjoja ST:n kaasuttimiin, uudet tiivisteet, neulaventtiilit, suuttimet ja jopa ruuvit, mutta ne ovat jo epäilyttävän halpoja ja ne onkin haukuttu maailmalla maan rakoon.

Ja samalla varmasti selviää tiheä synkronointitarvekin, jokin vivuston jousista saattaa olla kuoleentunut tai vinksahtanut väärään asentoon tms. Toki myös venttiilien välykset, vuotava pakoputkisto ja alipainevuodot vaikuttavat synkronointiin. Eivät ne tietenkään muuta kaasuläpän asentoa, mutta alipaine muuttuu kurkussa jos vastapaine pakoputkistossa muuttuu tai jokin venttiili on aiheettoman eläväinen.

[VerdeP]

Luin just ton linkin mukaisen rempan:aivan loistava.Kyllä se paineilmaa käytti myös.Tieto tuskaa lisää:otan sitten fotoja kun remppaan niin varmasti löytyy mm. kadonnen ali-suodattimen paloja.Ja pakkohan se remppa on kesällä tehdä kun ei talviliukkailla oikein viitti mennä kokeilemaan miten toimii kuormattuna!

[abstes92]

Mulla oli vähän laiska toisinaan ja vähä nyki.viimeviikolla paheni,kävi kuitenki taas ihan hyvin kun katoin  ajotuslampulla  tulpanjohdosta,niin oikea takempi ei vilkuttanu.puolan toinen piiri  oli sökö

[VerdeP]

Oukei.Oliko tulpissa mitään eroa jos joku toimii vaan silloin tällöin?Luulisi kipinän puutteen näkyvän sielläkin - siis jotenkin se vajavainen ois mustempi tjsp.

[abstes92]

Ei paljo tummempi.vastusmittarilla voi mitata tulpanhatuista lukema joku 18 oomia,jos 1 niin mittaa johdot ja Puola erikseen.puolat ilmanputsarin eesä ja alla

[Wisa]

Tänään oli aikaa ja inspiraatiota tutkia. Otin katteita riittävästi auki ja kytkin synkronointimittarit. Synkassa ovat kaasuttimet tyhjäkäynnillä, mutta mittarit eivät reagoi riittävän nopeasti vihaiseen kaasunavaukseen. Kurkkasin sitten endoskoopilla kaasuttimien kurkkuihin koneen käydessä. Luistit liikahtavat kyllä, kun avaa kaasun hyvin nopeasti, mutta eivät kuormittamattomassa koneessa toki jää ylös, paitsi kolmoskaasarin luisti ei liikahtanut -> purkamaan.

Kalvossa ei kuitenkaan ollut mitään vikaa, aika pirun huolellisesti sitä pyörittelin käsissäni. Luistin liike oli myös ihan smoothi ja takertelematon. Ainoaksi syyksi keksin sen, että kalvo olisi ollut huonosti urassaan kasauksen jäljiltä. Nyt laitoin kannen paikalleen aivan erityisen tarkasti. Kaasuttimen kantta ei aivan saa irti kaasaripaketti paikallaan, joten ne oli poksautettava ylös. Pakettia takaisin painaessani huomasin, että bensa haisee voimakkaasti. Kaasarien bensaletkut olivatkin sitten kivasti hapertuneet ja nyt paljastui murtuma. Motonetissa olikin kiva jono lauantai-iltapäivänä, joten letkun ostossa kesti sen verran että loppukokoonpano ja koestus jäävät huomiselle. Paan kyllä raporttia sitten.

[Wisa]

Ja näinhän se sitten oli. Huolellisen kasaamisen jälkeen ensistartti oli parempi kuin sata jänistä - kolmosen luisti hyppäsi siinä missä muutkin. Katteet nippuun ja baanalle -> perhana kun repiikin taas

Ei tuohon muuta mahdollisuutta jää kuin se, että olen kaasuttimia puhdistuksen jälkeen kasatessani mälvännyt kantta sen verran edestakaisin ruuvinreikiä hakiessani, että kalvon reunus on hypännyt urastaan ja jäänyt vuotamaan. Tuossa pelataan sen verran pienillä ilmamäärillä, ettei systeemissä kärsi isoa vuotoa olla. Ei se ihme ole, ettei vehkeet laukkaa, jos yksi sylinteri on mukana vain osateholla.

Vielä pitää lähitulevaisuudessa avata. Korvausbensaletku oli ulkohalkaisijaltaan sen verran vahvempaa kuin alkuperäinen, etteivät orkkis peltiletkuklemmarit menneet kunnolla paikoilleen, joten letkut eivät ole riittävän luotettavasti kiinni, eikä pakista tietenkään löytynyt oikean kokoisia. Kolmisensataa kilometriä kävin nautiskelemassa silti räntäsateessa ja Pannarin mittariin pyörähti nyt tasan satatuhatta täyteen.

[VerdeP]

Hienoa,Wisa!Hienosti ratkaistu ja parasta kun syy selvisi.Purkailen omaa pyörääni ja lähipäivinä irroitan kaasaritkin tutkintaa ja putsausta varten - osat tilattu,jopa ali-ilmansuodatinkin.Toivottavasti omastakin löytyisi joku selkeä "Toi se on" -merkintä tjsp....