Tässä olisi Tampereen kiertävä monia mutkapätkiä sisältävä reitti:
A) Reitin lähtöpaikkana on legendaarisen Tampereen Jäähallin parkkipaikka. Halli valmistui vuonna 1965 pidettyjä
jääkiekon maailmanmestaruuskisoja varten. Hallin arkkitehtuuri noudattaa tuon puolen vuosisadan takaisen ajan
muotoja ja näkemystä. Moottoripyörätkin olivat tuolloin eri näköisiä.
Reitti kulkee Hervannan valtaväylää pitkin moottoritielle (9), jota lähdetään Jyväskylän suuntaan. Noin kymmenen kilometrin ajon jälkeen käännytään kohti Teiskoa, pian Näsijärven Aiktolahden ylittävän sillan jälkeen.
B) Sorilasta kääntyy tie oikealle kohti Viitapohjaa. Tie on melko mutkainen ja alkuun on 50 ja 60 km/h rajoituksia ja paljon liittymiä.
Hieman ennen Viitapohjaa käännytään vasemmalle hienolle mutkatielle, joka on parhaimmillaan myötävaloon ajettaessa.
Tullaan takaisin Teiskoon johtavalle tielle ja vajaan kilometrin jälkeen kääntyy tie Teiskon Viinitilalle, josta saa ostaa viiniä mukaan. Vanha Aunessilta (C) on muutama kilometri eteenpäin teiskon suuntaan..
D) E) Terälahden kaupan jälkeen kääntyy vasemmalle Kapeentie, minkä varrella on maukkaita mutkia. Tien alkupäässä on 50 km/h rajoitus tiuhan mökkiasutuksen vuoksi.
F) Muroleen kesäkahvila on hyvä taukopaikka, ajasta riippuen lounaalle tai kahville. Kahvila on Muroleen kanavan varrella ja kesän ollessa parhaimmillaan voi terassilta seurata veneiden kulkua sulun läpi.
Reitti jatkuu Näsijärven pohjoispuolitse Kuruun ja sieltä etelään kohti Ylöjärveä. Jos on aikaa, Kurusta voi poiketa parinkymmenen kilometrin päässä Parkanon suunnassa olevassa Seitsemisen kansallispuistossa.
Noin 25 kilometrin mäkisen ja mutkaisen Kuruntien ajamisen jälkeen käännytään oikealle St1 -bensa-aseman kohdalta, hieman ennen Kyrönlahtea. Asemalla voi tarvittaessa pitää tauon.
G) Jonkin ajan kuluttua tullaan Viljakkalan (nykyisen Ylöjärven) Karhen kylään. Karhesta jatketaan Viljakkalaan, jossa on vanha kultakaivos (H.
Kyrösjärven rannalla on mainio taukopaikka myös nälän yllättäessä.
I) Viljakkalasta ajetaan kohti Hämeenkyröä Pappilanjokea seuraten. Oikelle 3-tielle kääntymisen jälkeen seuraa pian käännös vasemmalle. Frantsilan kehäkukka Pappilanjoen sillan kupeessa myy mm. erilaisia yrttejä ja paikalla voi ruokailla tai vaikkapa lähteä risteilylle. Heti tämän jälkeen on vasemmalla Hämeenkyrön kirkko.
J) Pian tämän jälkeen saavutaan niin sanottuihin Sillanpään maisemiin ja muutaman sadan metrin päässä Heinijärven risteyksestä Trossitietä tulee vastaan Töllinmäen museo, joka on F.E.Sillanpään lapsuudenkoti. Hyväpintaisen 2622 -tien varrella ovat kesäteatteri ja Mahnalanjärven rantatörmällä sijaitseva maisemakahvila (joka on tosin soratien päässä).
K) Kun tämä Sillanpään maisemien lävitse kulkeva tie päättyy, käännytään Porintietä (11) oikealle kohti Häijäätä, jossa on suurempi tankkauspaikka isommallekin joukolle.
L) Häijäästä jatketaan kohti Ellivuorta. Matkalla on ennen junaradan ylitystä oikealla Karkun kylä, jossa voi nähdä lyhyellä matkalla useita kirkkoja. Ne ovat muutaman kilometrin päässä risteyksestä.
Itse Ellivuori tunnetaan yhtenä ensimmäisistä eteläisen Suomen laskettelukeskuksista hotelleineen. Tie kulkee kauniissa maisemissa usean Rautaveden vuolteen ylittävän sillan ylitse. Ylhäällä vuorella on Pirunvuoren linna.
M) Ellivuoren jälkeen tullaan risteykseen, jossa on huoltoasema ja vanha Marskin salonkivaunu, joka toimii ravintolana.
N) Ajetaan pieni pätkä 12-tietä Huittista kohti ja käännytään vasemmalle mm. Kowan Teknolokian Päivistä tunnettua Rämsöötä kohti. Rämsööntie on melko hiljakkoin päällystetty ja vähän liikennöity, eikä sillä ole juuri risteyksiä.
O) Rämsöön sivuuttamisen jälkeen tullaan Vesilahden Narvan kautta Vesilahden kirkolle. Vesilahden Laukkoon tuotiin aikanaan Suomen ensimmäiset valkohäntäpeurat, jotka muodostavat nykyään merkittävän vaaran seudulla iltahämärissä ajeleville motoristeille (kannattaa varoa oikeasti).
P) Lopuksi ajetaan Lempäälän kanavan ylitse ja käännytään kohti paperiteollisuudestaan tunnettua Valkeakoskea. Se sivuutetaan siltojen ylitse komeita järvimaisemia ihaillen. Entisaikaista paperiteollisuuteen liitettyä rahan tuoksua ei nykyään enää juuri tunnu.
Loppukahvit nautitaan vanhan 3-tien varrella sijatsevassa siltakahvilassa. Se on aikanaan rakennettu komeaan paikkaan ja niin on edelleenkin.
Koko reitti on päällystettyä tietä, lukuunottamatta mahdollista Hämeenkyrön maisemakahvilassa poikkeamista.
Pituutta reitillä on yhteensä 280 kilometriä ja ajoon kuluu noin 5 tuntia + tauot.
Hojare