Alkuperäiset letkut olivat hapertuneet joten jotain piti keksiä. Hankin letkut ja letkumutkat sekä kiristimet do88.fi -sivustolta. Pyörässäni on -99 vuoden moottori, joten öljynjäähdyttimen letkuja ei ole. Jäähdyttimen ja moottorin välille riitti normaalipituinen 25 mm sisähalkaisijaltaan oleva 90-asteinen mutka, jäähdyttimen ja termostaatin väliin tulisi 45- asteinen 28 mm sisähalkaisijaltaan oleva mutka mutta minulla on tarvikejäähdytin jossa on 25 mm sisäänmeno. Löysin puolalaisilta 45- asteisen silikonimutkan jonka toinen sakara on 25 ja toinen 28 mm, se sinne sitten. Tuo kolmen millin ero on merkittävä kun pelaa silikoniletkujen kanssa. Ne ovat niin paljon jäykempiä kuin nitriilikumiletkut, että letkun täytyy osua aika kohdalleen tai ongelmia tulee herkästi.
Kansien ja termostaatin välisten letkujen sisähalkaisja on 19 mm ja tein ne sileästä joustavasta letkusta, eli teräsjousella vahvistetetusta silikoniletkusta. Normaali, jouseton letku painuu kasaan helpommin. En usko, että oikean kannen ja termostaatin välinen letku pysyy muodossaan jos se on "normaalia" silikoniletkua. Näiden letkujen kanssa tappeleminen ei ollut aivan helppoa, tilaa ei ole ja letkut pitää pakottaa muotoonsa. Jouduin ottamaan termostaattikotelon pois, liitin letkut ensiksi kotelon lähtöihin ja ujutin koko komeuden paikalleen. Sitten katkaisin letkut sopivaan mittaan ja kiinnitin ne kansiin. Yksi metrin pätkä letkua riittää tähän, jäi vielä ylikin.
Fiskarsin juuresveitsi(!) osoittautui hyväksi työkaluksi. Letkun sisällä oleva jousi vaati katkaisun sivuleikkureilla.
Projektille tuli hintaa noin satanen, laadukas silikoniletku on kallista mutta lopputulos tuntuu olevan oikein hyvä. Do88 myy myös alipaineletkua metritavarana, se vaikuttaa olevan parasta alipaineletkua mitä on tullut vastaan. Uusin sillä kaikki synkronointiletkut.
Hintaa tuli noin satanen. Mutta jos nyt pysyisivät jäähdytysnesteet järjestelmässä eikä Shellin pihassa.